Monet suomalaiset ovat viime vuosien aikana siirtyneet uusiutuviin, entistä energiatehokkaampiin lämmitysratkaisuihin. Maalämpö on yksi näistä ratkaisuista, joka nousee lähes aina keskustelun kohteeksi moderneja lämmitysjärjestelmiä vertaillessa.
Maalämmön toimintaperiaate on kuitenkin monelle järjestelmän hankintaa pohtivalle mysteeri. Tässä artikkelissa vastaamme mahdollisimman kattavasti yleisimpiin maalämpöjärjestelmän toimintaan liittyviin kysymyksiin, joita sinäkin saatat tällä hetkellä pohtia.
Lue myös:
Kannattaako valita ilmavesilämpöpumppu vai maalämpö?
Paljonko maalämpö maksaa asennettuna?
Maalämmön toimintaperiaate
Maalämmön toiminta perustuu lämpöpumppuun, joka siirtää maaperään varastoitunutta lämpöä hyödynnettäväksi rakennusten ja käyttöveden lämmityksessä. Se on suosittu uusiutuvan energian muoto, joka tarjoaa puhdasta ja paikallista energiaa.
Maalämpöjärjestelmät ovat vuosien saatossa kehittyneet entistä tehokkaammiksi. Myös niiden suosio on kasvanut viime vuosien aikana voimakkaasti, sillä ne tarjoavat merkittävästi vanhempia lämmitysjärjestelmiä ekologisemman ja energiatehokkaamman ratkaisun.
Mitä on maalämpö?
Maalämpöjärjestelmä hyödyntää maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa, joka on pääasiassa peräisin auringon säteilystä sekä maapallon sisäisestä geotermisestä energiasta.
Maaperään varastoitunut lämpöenergia sidotaan lämpökaivossa kiertävään lämmönkeruunesteeseen, jonka jälkeen se siirretään maalämpöpumpun avustuksella maan pinnalle.
Keruuputkistossa kiertävän lämmönkeruunesteen lämpötila ei kuitenkaan itsessään riitä lämmittämään käyttö- tai lämmitysvettä, sillä putkistossa kiertävä vesi on vain n. 1-4 -asteista. Neste on kuitenkin maan alla kiertäessään sitonut itseensä merkittävän määrän lämpöenergiaa, ja maalämpöjärjestelmän eri komponenttien tärkein tehtävä onkin ottaa kerätty energia talteen ja nostaa sen lämpötilaa.
Järjestelmä koostuu useista komponenteista, kuten maalämpökaivoista ja lämpöpumpusta, jotka muodostavat suljetun kierron. Lämpöenergia siirretään maan pinnalle järjestelmässä kiertävän lämmönkeruunesteen välityksellä. Kesäisin maalämpöjärjestelmää voidaan käyttää myös kiinteistön viilentämiseen.
Taloudellisesti maalämpö on varsinkin pitkällä aikavälillä kustannustehokas valinta. Perinteisiin lämmitysmuotoihin, kuten öljy- tai sähkölämmitykseen verrattuna maalämmöllä voidaan saavuttaa jopa 80% säästöt lämmityskuluissa. Maalämmön edullisuus yhdistettynä sen ympäristöystävällisyyteen ja luotettavuuteen tekevät siitä houkuttelevan lämmitysratkaisun nykyaikaisille kotitalouksille ja yrityksille.
Se edellyttää toimiakseen neljän pääkomponentin yhteenliittymää: porakaivo ja keruuputket, kylmäaine, kompressori, sekä sisäyksikkö.
Miten nämä komponentit toimivat, ja mitkä ovat niiden tärkeimmät tehtävät? Tutustutaan seuraavaksi tarkemmin näiden komponenttien toimintaan.
Porakaivo ja keruuputket
Porakaivo on keskeinen elementti maalämpöjärjestelmässä, jossa lämmönkeruuputkisto sijoitetaan syvälle maaperään. Porakaivon poraaminen ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa pakollista, sillä keruuputkisto voidaan asentaa myös vaakatasoon vain muutaman metrin syvyyteen.
Pinnalle asennettavaa putkistoa kutsutaan maakeruuputkistoksi, ja se mahdollistaa maalämpöjärjestelmän asentamisen myös kohteisiin, joissa maantieteelliset ominaisuudet estävät syvän porakaivon poraamisen.
Keruuputket täytetään lämmönkeruunesteellä, joka kiertää putkistossa ja siirtää maaperän lämpöenergiaa maan pinnalle.
Porakaivon syvyys vaihtelee kohteen ominaisuuksien, kuten lämmitystehon tarpeen sekä maantieteellisten ominaisuuksien mukaan, mutta tyypillisesti maalämpöjärjestelmälle porataan n. 100-300 metriä syvä porakaivo. Porakaivoon voidaan viitata myös termillä energiakaivo tai lämpökaivo.
Putkisto tulee aina mitoittaa tarkoin, sillä sen oikeaoppinen mitoitus vaikuttaa oleellisesti järjestelmän lämmönkeruutehoon sekä kokonaisuuden energiatehokkuuteen. Oikein mitoitettu porakaivo varmistaa myös sen, että maalämpöjärjestelmä kykenee tuottamaan riittävän määrän energiaa kohteen lämmitystarpeisiin myös kovilla pakkaskeleillä.
Jos kohteessa on olemassa oleva lämmitysjärjestelmä, voidaan porakaivon mitoituksessa käyttää apuna edeltävän järjestelmän energiankulutustietoja. Uudiskohteissa porakaivo mitoitetaan puolestaan ammattilaisen tekemän laskennallisen arvion perusteella.
Kylmäaine
Kylmäaine on nestemäinen aine, joka toimii lämmönsiirtoaineena.
Kylmäaine sitoo itseensä energiaa maan alla kiertävästä lämmönkeruunesteestä, jonka seurauksena kylmäaine alkaa kiehua ja se höyrystyy. Höyrystynyt kylmäaine paineistetaan, jonka ansiosta se kuumenee lämmitystarpeesta riippuen n. 50 – 100+-asteiseksi.
Kuuma ja paineistettu kylmäaine ohjataan lauhduttimeen, jossa se luovuttaa lämpöenergiansa kohteen lämmönjakojärjestelmään. Kylmäaine muuttuu lauhduttimessa jäähtyessään takaisin nesteeksi.
Nestemäinen kylmäaine ohjataan takaisin höyrystimeen, ja prosessin vaiheet toistetaan. Lämmönkeruuneste kerää siis jatkuvasti maan alla kiertäessään maan lämpöenergiaa ja nostaa sen maan päälle, jossa sen lämpöenergia siirretään kylmäaineen välityksellä kohteen lämmitysjärjestelmään.
Kompressori
Kompressori on maalämpöpumpun sydän, jonka tehtävä on paineistaa järjestelmässä kiertävä kylmäaine. Kylmäaineen paineistaminen on tarpeellista, sillä sen avulla saavutetaan riittävän korkea lämpötila käyttö- ja lämmitysveden lämmittämiseen.
Kompressori säätelee myös kylmäaineen lämpötilaa ja varmistaa, että lämmityksessä käytettävän veden lämpötila on sopiva rakennuksen lämmitystarpeeseen nähden.
Nykyaikaisissa maalämpöpumpuissa käytetään usein invertterikompressoreita, jotka kykenevät säätelemään kompressorin käyntitehoa tarkasti kohteen lämmitystarpeiden mukaan. Vanhemmissa järjestelmissä käytetään usein myös On/Off-teknologiaa, jossa kompressori käynnistyy aina täydellä teholla lämmitystarpeesta huolimatta.
On/off-teknologiaa käyttävät kompressorit ovat invertterikompressoreita alttiimpia ennenaikaisille huolto- ja korjaustarpeille, sillä kompressoriin voi kohdistua lyhyitä, tavanomaista kuormittavampia käyntijaksoja lämmitystarpeen ollessa alhainen.
Syy vanhempien maalämpöjärjestelmien ennenaikaisille huolto- tai korjaustoimenpiteille löytyykin usein vanhasta On/Off-kompressorista. Nykyaikainen invertterikompressori kestää käytössä varsin pitkään, jopa 20 vuotta.
Sisäyksikkö
Sisäyksikkö on osa maalämpöpumppua, jossa välitetty lämpö siirretään rakennuksen lämmitysjärjestelmään ja käyttöveteen. Sisäyksikkö toimii siis linkkinä maalämpöpumpun ja rakennuksen oman lämmönjakojärjestelmän välillä.
Sisäyksikkö asennetaan nimensä mukaisesti rakennuksen sisälle, yleensä kodinhoitohuoneeseen, tekniseen tilaan tai pannuhuoneeseen. Se on karkeasti n. jääkaappipakastimen kokoinen laite.
Asennustilassa olisi suotavaa olla vesi-, viemäri-, ja sähköliitännät valmiina, jotta laitteen asennus sujuu sulavasti. Modernin maalämpöjärjestelmän sisäyksikkö on varsin hiljainen, joten äänihaitta on harvoin huolenaihe sisäyksikön asennuksen kannalta.
Maalämmön hyödyt omakotitalossa
Maalämpö tarjoaa omakotitaloille taloudellista säästöä sekä ympäristöystävällistä lämmitystä. Maalämpöjärjestelmän asentaminen vanhan lämmitysjärjestelmän tilalle voi myös nostaa kiinteistösi arvoa merkittävästi, sillä se pienentää sen asumiskustannuksia.
Pienemmät asumiskustannukset puolestaan tekevät kiinteistöstä houkuttelevamman vaihtoehdon potentiaalisille ostajille.
Tutustutaan seuraavaksi maalämpöjärjestelmän hyötyihin omakotitalossa.
Maalämpö ja ympäristövaikutukset
Maalämpö tunnetaan ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Se hyödyntää maaperässä tai vesistöissä varastoitunutta uusiutuvaa aurinkoenergiaa, ja vähentää siten fossiilisten polttoaineiden tarvetta.
Tämä johtaa alhaiseen hiilijalanjälkeen ja vähentää kohteen kokonaispäästöjä, tukien kestävää kehitystä.
Maalämpö voi nostaa kotisi arvoa
Maalämpöjärjestelmän asentaminen omakotitaloon voi nostaa kiinteistön arvoa. Energiatehokas ja nykyaikainen lämmitysjärjestelmä tekee talosta houkuttelevamman potentiaalisille ostajille.
Lisäksi maalämpö vähentää käyttökustannuksia, mikä on merkittävä myyntiargumentti kiinteistökaupoissa.
Miten maalämpö asennetaan ja mitä se vaatii?
Maalämmön asennus on prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua, ammattitaitoista toteutusta ja budjetointia. Asennuksen onnistuminen varmistetaan tarkalla suunnittelulla, ja kustannukset määritellään ennen järjestelmän asennustöiden aloittamista.
Suunnittelu ja mitoitus
Ennen asennusta on tehtävä yksityiskohtainen suunnitelma, jossa otetaan huomioon kiinteistön lämmitystarve ja tontin olosuhteet. Energian tarve määritellään rakennuksen koon, sen eristävyyden, sekä sijainnin mukaan.
Maalämpöjärjestelmän kokonaisuus suunnitellaan siis kohteen yksilökohtaisten tarpeiden mukaisesti.
Maalämpöjärjestelmä asennetaan lähtökohtaisesti kohteen päälämmitysmuodoksi, joskin tietyissä tapauksissa maalämpöä voidaan käyttää myös toisen lämmitysjärjestelmän rinnalla.
Oikein mitoitettu maalämpöjärjestelmä kykenee vastaamaan kohteen lämmitystarpeisiin myös kovilla pakkasilla ilman lisäenergiaa, joten toissijaiselle lämmitysjärjestelmälle on harvoin varsinaista tarvetta.
Omakotitaloon asennettavissa maalämpöpumpuissa on yleensä myös sähkövastus, jonka avulla maalämpöjärjestelmä voi tarvittaessa paikata kylmimpien päivien korkeampaa energiantarvetta.
Asennuksen toteutus
Asennuksen aikana porataan ensin maalämpökaivo, jonka syvyys on tyypillisesti 100-200 metriä. Kaivoon asennetaan lämmönkeruuputket, joiden avulla maasta saadaan käyttöön varastoitu lämpö.
Lämpökaivon poraaminen ei vaadi suurta tonttia, ja se voidaan porata ongelmitta useimpiin kohteisiin. Poraustyöt vaativat kuitenkin aina toimenpideluvan, jonka tarkoitus on varmistaa, ettei lämpökaivoa porata sellaiselle alueelle, jossa se voisi aiheuttaa haittaa esimerkiksi pohjavesialueille tai muulle maanalaiselle infrastruktuurille.
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen tekee lopullisen päätöksen toimenpideluvan myöntämisestä. Lämpökaivo tulisi sijoittaa riittävän pitkän välimatkan päähän mahdollisista muista lämpökaivoista sekä vesikaivoista.
Lämmönkeruuputkisto voidaan asentaa poikkeustapauksissa myös vaakasuunnassa. Maaputkisto asennetaan yleensä vain tapauksissa, joissa kallion pinta on niin syvällä maan alla, että sen läpi ei ole kannattavaa porata lämpökaivoa.
Lämpökaivon poraaminen kestää yleensä n. 1 päivän, ja koko maalämpöjärjestelmän asennus on yleensä valmis n. muutaman päivän – 1 viikon kuluttua asennustöiden aloittamisesta. Asennustöiden pituuteen voivat vaikuttaa mm. vanhan lämmitysjärjestelmän purkamiseen kuluva aika sekä mahdolliset vanhan järjestelmän muutos- tai korjaustyöt.
Maalämmön hinta – Paljonko maksaa maalämpö asennettuna?
Maalämpöjärjestelmän hinta koostuu mm. seuraavista tekijöistä:
- Suunnittelu ja mitoitus
- Porakaivo ja lämmönkeruuputkisto
- Maalämpöpumppu ja asennus
- Mahdolliset lisätyöt, kuten vanhan lämmitysjärjestelmän poisto
Esimerkiksi tyypillisessä omakotitalossa koko järjestelmän hinnaksi muodostuu keskimäärin 15 000 – 20 000 euroa asennettuna, mutta suuressa kiinteistössä, kuten kerrostalossa tai rivitalossa, kustannukset voivat olla huomattavasti korkeammat.
Järjestelmän kokonaiskustannukset vaihtelevat merkittävästi kohteen koon sekä sen yksilökohtaisten ominaisuuksien perusteella.
Maalämpöjärjestelmän hankintahintaan vaikuttavat oleellisesti mm. seuraavat tekijät:
- Maalämpöpumpun kapasiteetti
- Kiinteistön koko
- Lämmitystarve
- Maalämpökaivon syvyys
Maalämpöjärjestelmän lämmityskapasiteetti on yksi keskeisistä hankinnan kokonaishintaan vaikuttavista tekijöistä – mitä suurempi lämmitystarve on, sitä tehokkaampi lämpöpumppu tarvitaan, ja tehokkaampi pumppu nostaa laitteen hankintahintaa.
Riittävän tehokkaan pumpun valitseminen on kuitenkin olennaista järjestelmän toiminnan kannalta, sillä liian pieni pumppu ei kykene tuottamaan riittävästi lämpöenergiaa kohteen lämmitystarpeisiin.
Myöskään liian suurta pumppua ei kannata asentaa, sillä liian suuren pumpun energiatehokkuus voi olla oikein mitoitettua pumppua heikompi, jonka lisäksi se voi olla kalliimpi ylläpitää.
Maalämpöjärjestelmä vaatii toimiakseen myös maalämpökaivon, joka on yksi hankkeen kalleimmista osista. Porauksen hintaan voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten maaperän laatu, porattavan kaivon syvyys, sekä kohteen sijainti.
Tarkemman hinta-arvion saat pyytämällä meiltä tarjouksen juuri sinun kohteellesi!
Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika
Maalämpöjärjestelmän hankinta on merkittävä, mutta usein pitkällä aikavälillä varsin kannattava investointi.
Säästöt lämmityskustannuksissa alkavat näkyä heti asennuksen jälkeen. Maalämpöpumpun energiatehokkuus tarkoittaa, että investointi maksaa itsensä takaisin tyypillisesti noin 10 vuodessa.
Tarkka aika vaihtelee kuitenkin energiankäytön sekä nykyisen lämmitysjärjestelmän kokonaiskustannusten mukaan: Mitä suuremmat nykyisen lämmitysjärjestelmän käyttökustannukset ovat, sitä nopeammin maalämpöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin.
Viime vuosien aikana voimakkaasti kohonneet öljyn ja sähkön hinnat ovat myös osaltaan vaikuttaneet maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaikaan, sillä ne ovat nostaneet vanhempien lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannuksia merkittävästi.
Maalämpöjärjestelmän valtiontuet
Valtiolta voi saada erilaisia tukia ja kannustimia maalämpöjärjestelmän hankintaan. Maalämpöjärjestelmän hankinnan yhteydessä kannattaakin aina hyödyntää vähintään kotitalousvähennys, joka on 2 250 euroa henkilöä kohden.
Jos kiinteistön omistaa 2 henkilöä, esimerkiksi pariskunta, voi kotitalousvähennys olla jopa 4 500€.
Tarkemmat yksityiskohdat: Kotitalousvähennys – Vero.fi
Maalämpöjärjestelmän hankintaan voit hakea myös ELY-keskuksen avustusta öljylämmityksestä luopumiseen, jos maalämpöjärjestelmä asennetaan öljylämmityksen tilalle. Avustuksen määrä on 4 000 euroa.
Maalämpöjärjestelmän huolto
Oikein asennettu maalämpöpumppu on lähtökohtaisesti huoltovapaa, ja vaatii näin ollen huomattavasti vähemmän huoltoa kuin esimerkiksi öljykäyttöinen lämmitysjärjestelmä.
Laitteen ikääntyessä huoltoa suositellaan kuitenkin muutaman vuoden välein, sillä huoltotoimenpiteet voivat parantaa järjestelmän hyötysuhdetta sekä lopullista käyttöikää merkittävästi.
Maalämpöjärjestelmän huoltokustannukset ovat näin ollen hyötyihin nähden varsin alhaiset, kun huomioidaan laitteen käyttöiän pitenemisen sekä hyötysuhteen parantumisen tuomat säästöt.
Yhteenveto
Maalämpö on uusiutuvan energian lämmitysmuoto, joka on kasvattanut suosiotaan viime vuosina eritoten sen ekologisuuden sekä energia- ja kustannustehokkuuden ansiosta. Maalämpö on usein käyttökustannuksiltaan huomattavasti öljy-, kaasu-, tai sähkölämmitystä edullisempi vaihtoehto, ja investoinnin takaisinmaksuaika on monessa kohteessa varsin houkutteleva.
Maalämpö soveltuu niin kotitalouksille kuin yrityksillekin, ja se voidaan asentaa laajaan kirjoon erilaisia kohteita. Järjestelmä voidaan asentaa miltei mihin tahansa kohteeseen, joskin tietyt kohteet voivat vaatia mittavia vanhan lämmitysjärjestelmän päivitys- tai korjaustöitä.
Järjestelmän kokonaishinta vaihtelee paljon kohteittain. Tyypillisen omakotitalon kokonaishankintahinta on yleensä n. 15 000 – 20 000 euron välillä. Suuremmassa kohteessa, kuten rivi- tai kerrostalossa, on hankintahinta usein merkittävästi korkeampi.
Maalämpöjärjestelmän asennustyöt ovat yleensä valmiita n. muutaman päivän – viikon kuluttua asennustöiden aloittamisesta. Järjestelmän asentaminen vaatii kuitenkin valmistelua, ja lämpökaivon poraamiseen täytyy hakea toimenpidelupa kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta.
Maalämpöjärjestelmän asentaminen vaatii huolellista suunnittelua sekä ammattitaitoa, joten yksityiskohtien pähkäily on paras jättää ammattilaisen huoleksi.
Ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä tarjous maalämpöpumpusta – me autamme sinua valitsemaan sopivan lämmitysjärjestelmän juuri sinun kohteellesi!
Usein kysytyt kysymykset
Kun pohditaan maalämmön toimivuutta, usein esiin nousee kysymyksiä sen käytännön soveltuvuudesta, pitkäaikaisesta vaikutuksesta sekä sen ympäristöystävällisyydestä. Tässä osiossa käydään läpi yleisimpiä maalämpöön liittyviä kysymyksiä.
Kuinka syvälle maalämpökaivo yleensä porataan?
Maalämpökaivon syvyys vaihtelee sijainnin maantieteellisten ominaisuuksien sekä lämmitystarpeen mukaan, mutta porakaivon syvyys asettuu yleensä n. 100–300 metrin välille. Kaivon tulee yltää riittävän syvälle maakerroksiin, jotta se pääsee käsiksi jatkuvasti uusiutuvaan lämpöön.
Millaisia haittoja maalämpökäytöllä voi olla?
Maalämpöjärjestelmät ovat yleisesti ottaen turvallisia ja ympäristöystävällisiä, mutta kuten kaikilla teknologioilla, nekin voivat aiheuttaa haittoja. Näitä voivat olla esimerkiksi poraustoiminnasta aiheutuva melu ja tärinä tai järjestelmien vuodot, jotka ovat kuitenkin harvinaisia
Onko olemassa riski, että maalämpö voisi ehtyä?
Maalämpö perustuu maaperän ja auringon lämmön varastointiin, joten se on jatkuvasti uusiutuva energiaresurssi. Oikein mitoitettuna ja suunniteltuna on miltei mahdotonta, että maalämpöjärjestelmän energialähde ehtyisi.
Katsotaanko maalämpö uusiutuvaksi energiamuodoksi?
Kyllä, maalämpö katsotaan uusiutuvaksi energiamuodoksi, sillä se hyödyntää maahan auringonvalon muodossa varastoitunutta energiaa sekä maapallon sisäistä geotermistä lämpöä, jotka molemmat ovat uusiutuvia energialähteitä.
Miten maalämpöjärjestelmä ottaa talteen ja siirtää lämpöä?
Maalämpöjärjestelmä ottaa talteen maaperään varastoitunutta lämpöä keruuputkiston ja porakaivon kautta. Järjestelmän kompressori paineistaa kylmäaineen, jonka jälkeen lämpöenergia otetaan talteen maalämpöjärjestelmän höyrystimen avulla.
Voiko omakotitalon suoran sähkölämmityksen korvata maalämmöllä?
Sähkölämmitteisissä kohteissa on harvoin olemassa oleva vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä, jonka maalämpö vaatii toimiakseen. Maalämpöjärjestelmän asentaminen on näin ollen mahdollista, mutta harvoin kannattavaa lämmitysjärjestelmän päivityskustannusten vuoksi.
Kuinka paljon maalämpöpumppu kuluttaa sähköä?
Maalämpöpumpun sähkönkulutukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kohteen koko, käytetyn maalämpöpumpun malli, järjestelmän energiatehokkuus, sekä käyttäjän asumistottumukset, kuten huonelämpötila. Maalämpö on kuitenkin oikein mitoitettuna ja asennettuna merkittävästi esimerkiksi suoraa sähkölämmitystä energiatehokkaampi lämmitysratkaisu.
Kuinka paljon maalämpöpumpun hankinta maksaa?
Maalämpöjärjestelmän kokonaishintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten kohteen koko, tarvittava lämmityskapasiteetti, sekä kohteen sijainti. Tyypilliseen omakotitaloon soveltuva maalämpöratkaisu maksaa yleensä n. 12 000-20 000 euroa, mutta suurempien kohteiden kokonaiskustannukset voivat olla huomattavasti korkeammat.
Voiko maalämpöpumpun asentaa vanhaan taloon?
Maalämpöjärjestelmän voi asentaa vanhaan taloon. Asennus voi kuitenkin vaatia vanhan lämmitysjärjestelmän päivitystä tai muutostöitä.
Kuinka kauan maalämpöpumpun asennus kestää?
Maalämpöpumpun asennuksen kesto vaihtelee hankkeen laajuuden mukaan, mutta yleensä se kestää muutamasta päivästä n. 1 viikkoon.
Onko maalämpö ilmaista?
Maalämpö käyttää pääasiassa auringon ja maapallon tuottamaa energiaa, joten itse lämpöenergia on ilmaista, mutta maalämpöjärjestelmä käyttää sähköä lämpöä tuottaessaan.
Toimiiko maalämpöpumppu varmasti myös kovilla pakkasilla?
Oikein mitoitettu maalämpöjärjestelmä kykenee vastaamaan rakennuksen lämmitystarpeisiin myös kovilla pakkasilla. Maalämpö ei siis vaadi rinnalleen toista lämmitysmuotoa.
Miten maalämpö syntyy?
Maalämpö syntyy, kun aurinkoenergia varastoituu maaperään ja lämmittää sitä. Maalämpö on siis täysin uusiutuvaa energiaa, joka hyödynnetään maalämpöpumpun ja sen yhteyteen porattavan lämpökaivon avulla.